30 kilometrin päässä Mikkelistä keskellä metsää kulkee pieniä polkuja, joiden ylle koivut on taivutettu holvimaisiksi kaariksi. Siellä täällä on värivaloja, unisieppareita, batiikkivärjättyjä kankaita ja ITE-taiteen oloisia visuaalisia kokoonpanoja.
Ahtaat koivukujat johdattavat metsän reunustamille aukioille, joista monella pauhaa jo konemusiikki, vaikka Kosmos Festival on vasta alkamassa. Aukioilla on toinen toistaan näyttävämpiä, eri taiteilijoiden suunnittelemia esiintymislavoja.
Kosmos Festival on elektronisen musiikin kesäfestari, mutta miljöö ei juurikaan muistuta perinteisiä festarialueita. Se on kiistatta metsä.
Vegaanista thai-ruokaa tarjoavan kojun edessä Hanna ”Hanu” Toivonen kurottautuu ottamaan vastaan ruokalautasen ja tuopillisen kellertävää juomaa. Toivonen eli DJ hapan korppu on valmistautumassa illan keikkaansa Kosmoksen päälavalla.
– Taitaa olla…hmmm...omenamehua, Toivonen maistelee.
Toivoselle ei tulisi mieleenkään hörppiä esimerkiksi siideriä ennen keikkaa. Etenkin keikka yhtenä illan pääesiintyjistä on niin tärkeä, ettei Toivonen halua sössiä sitä päihteillä.
Mutta ei Toivonen joisi tai käyttäisi päihteitä muutenkaan. Hän paitsi esiintyy, myös elää selvinpäin.
– Olen elänyt elämää päihteiden kanssa, ja se on nyt nähty. Sillä ei ole minulle enää mitään annettavaa, Toivonen sanoo.
Toivosen suhtautuminen päihteisiin voi olla monelle yllättävä, sillä elektronisen musiikin kulttuuriin on yhdistetty huumeiden käyttö siitä asti, kun se rantautui Suomeen 90-luvulla.
Yksi Kosmos Festivalin järjestäjistä, 30 vuotta konemusiikkipiireissä pyörinyt Harri Andersson kertoo stereotypialla olevan totuuden juuret.
– Kun elektroninen musiikki tuli Suomeen, siihen jostain syystä yhdistyi päihteiden käyttö. Silloin meno oli aika villiä.
Anderssonin mielestä ajat kuitenkin nyt toiset: konemusiikkibileissä ei liiku päihteitä sen enempää kuin missään muussakaan musiikkitapahtumassa.
Mutta stigma säilyy.
– Ennakkoluulot ovat kovat, se on sääli. Suosittelen kaikkia käymään rohkeasti elektronisen musiikin tapahtumissa, Andersson sanoo.
Kosmos Festival kannustaa kävijöitään päihteettömyyteen, etenkin, koska keskellä metsää bilettämisessä on vaaransa.
– Mutta emme tuomitse ketään, Andersson lisää.
Vuosi vuodelta Kosmoksen ohjelmatarjonnassa on painottunut enemmän ja enemmän niin sanottu healing-palvelutarjonta. Alueella on pisteitä, joissa voi esimerkiksi joogata, meditoida tai osallistua äänimaljarentoutukseen.
Monesta muusta musiikkitapahtumasta poiketen Kosmos ei ole K-18-festari. Lapsiperheille on oma, rauhallisempi leirintäalueensa, josta löytyy esimerkiksi kotieläimiä.
Toisaalta, korvatulpat ovat Kosmoksessakin tarpeen. Lavoilla on esiintyjiä tauotta perjantai-illasta sunnuntai-iltaan saakka.
Hanna Toivosen mielestä ei ole mitenkään erikoista, että hän on päihteetön DJ. Nykyään suuri osa muusikoista ottaa työnsä sen verran vakavasti, että haluaa pitää aistinsa auki keikoilla.
Yleisön reaktiotkin huomaa paremmin, kun ei ole itse turta.
– Onhan se totta, että osa porukasta tanssii happopäissään aamuun asti, mutta se on minusta turvallisempaa, kuin kännääminen. Alkoholin kanssa tapahtuu paljon enemmän kaikkea vaarallista, Toivonen sanoo.
Toivosen kuvaajan ja tukena Kosmoksessa on mukana hänen ystävänsä Laura Wathén. Wathén on alkoholittoman yhteisön Darravapaan toimitusjohtaja.
Hän on ollut jo 10 vuotta selvinpäin, eikä ole koskaan ollut festareilla päihtyneenä.
– Jos haluaa fiilistellä festareita selvinpäin, kannattaa levätä hyvin etukäteen ja pukea sellaiset vaatteet, missä on hyvä olla. Kun alkoholi ei turruta aisteja, on tärkeää pitää huolta mukavuudesta, Wathén vinkkaa.
Hän kantaa festareilla mukanaan kofeiinitabletteja, jotta jaksaa bilettää pidempään.
Toivonen kieltäytyy niistäkin.
– On ihanaa mennä nukkumaan juuri silloin, kun nukuttaa. Alkoholin kanssa oli aina paine juoda vielä yksi, että jaksaisi vielä vähän.
Kosmoksen metsäpolut alkavat täyttyä festarikansasta.
Vortex-lavan reunamilla joku kävelee puiden väliin viritettyä nuoraa pitkin. Polun varrella rastapäinen henkilö venyttää itseään äärimmäisiin asentoihin. Väki jonottaa vesipisteelle.
Hanna Toivonen uskoo, että hypnoottinen konemusiikki saa aikaan psykedeelisen festarikokemuksen ilman päihteitäkin. Hänellä on siitä paljon kokemusta.
Siihen tarvitaan hyvä mocktail ja tanssilavan keskipiste, johon musiikki osuu kajareista kaikkein parhaiten.
– Mene siihen seisomaan, ota huikka sun ihanasta mocktailista, laita silmät kiinni ja vaan fiilistele musiikkia.
Pimeän tullen metsään asetellut valot sekä fluoresoivat kankaat ja maalit pääsevät oikeuksiinsa.
Tältä Kosmos Festivalin yössä vuonna 2023 näytti:
